John Coltranen vuonna 1957 julkaistu albumi “Blue Train” on ikoni, joka yhdistää modernin bebopin energinen rytmiikka ja Coltranen ominaisen melodisen ilmaisun. Tämä levy on merkittävä paitsi Coltranen uran kannalta myös koko jazzmusiikin historiassa, koska se esittelee hänet laajemmalle yleisölle ja osoittaa hänen kykynsä luoda musiikkia, joka on sekä hermostuttavaa että rauhoittavaa samalla.
“Blue Trainin” taustalla on kertomus nuoresta Coltranesta, joka etsi omaa äänensä jazzmaailmassa. 1950-luvun alussa hän oli osa Dizzy Gillespien ja Miles Davisin yhtyeitä, josta hän oppi paljon bebopin perusteista ja improvisoinnin taidosta. Mutta Coltrane halusi viedä musiikkia pidemmälle, tutkiessaan harmonisia ulottuvuuksia ja melodioita, jotka tekivät musiikista intiimimmän ja syvällisemmän.
“Blue Trainin” äänitykset tapahtuivat Blue Note -studion New Yorkissa huhtikuussa 1957. Coltrane oli tuolloin vasta 31-vuotias ja hänellä oli edessään vielä pitkä ura täynnä legendaarisia esityksiä ja albumien julkaisuja. “Blue Train” -albumilla soittavat Paul Chambers kontrabassossa, Art Taylor rummuissa ja Kenny Burrell kitarassa. Nämä muusikot luovat yhdessä Coltranen kanssa tiiviin ja intensiivisen musiikillisen kokemuksen.
Musiikkia “Blue Train”-albumilla voi kuvata usealla eri tavalla: energinen bebop, melankolista blues, melodisesti sointuva hard bop - yhdistys näistä tyyleistä tekee albumin ainutlaatuiseksi ja ajattomaksi.
Kolme kappaletta albumilla ovat Coltranen omia sävellyksiä: “Blue Train”, “Lazy Bird” ja “Locomotion”. Nämä kaikki osoittavat hänen kykyään luoda vahvoja melodioita ja dynaamisia sovituksia. Albumilla kuullaan myös jazzstandardeja, kuten “Moment’s Notice” ja “I’m Old Fashioned”. Coltrane tuo näihin tuttuihin kappaleisiin uutta elämää omalla tulkinnallaan.
John Coltranen soittotyyli
Coltranen soittotyyli oli ainutlaatuinen yhdistelmä tekniikkaa ja tunteikkuutta. Hän oli mestari improvisaatiossa, kykenemään luomaan melodioita, jotka olivat samalla sekä loogisia että yllättäviä. Hänen soundinsa on voimakas ja kirkas, ja hän osasi käyttää myös dynamiikan vaihtelua tehostaen musiikkia.
“Blue Train”-albumilla Coltranen soittotyyli on täydellä vauhdilla. Hän soittaa energinen soolon “Blue Train” -kappaleessa ja tuo melodisen kosketuksen “I’m Old Fashioned” -kappaleeseen.
Albumin vaikutus
“Blue Train”-albumi oli suuri menestys ilmestyessään ja se on edelleen yksi Coltranen suosituimmista albumeista. Se on myös yksi jazzmusiikin klassikoista, joka inspiroi monia muusikoita seuraavina sukupolvina.
Albumin vaikutus voidaan nähdä monissa myöhemmissä jazzgenressä, kuten free jazz ja modal jazz. Coltranen omien sävellysten “Blue Train” ja “Lazy Bird” ovat myös tulleet standardiksi jazzmuusikoiden repertuaarissa.
Kuuntelukokemus
Kun kuuntelisit “Blue Train” -albumia ensimmäisen kerran, kannattaisi kiinnittää huomiota Coltranen virtuoosilla sooloille ja melodiselle improvisaatiolle. Hänen soittotyylinsä on voimakas ja tunteikas, ja hän osaa luoda musiikkiin intiimin ja syvällisemmän ulottuvuuden.
Myös muiden muusikoiden osuudet albumilla ovat ensiluokkaisia. Paul Chambersin kontrabasso tuo pohjan Coltranen improvisaatioille ja Art Taylorin rummut rytmittävät musiikkia jousituksellaan.
“Blue Train”-albumilla on neljä kappaletta:
Kappale | Säveltäjä | Pituus |
---|---|---|
Blue Train | John Coltrane | 7:29 |
Moment’s Notice | John Coltrane | 5:30 |
Tune Up | Kenny Burrell | 4:58 |
I’m Old Fashioned | Jerome Kern, Johnny Mercer | 6:41 |
“Blue Train”-albumi on kiehtova musiikillinen matka, joka kuljettaa kuulijaa jazzin syvintä ydintä. Se on myös osoitus John Coltranen nerosta ja musiikilliseksi pioneeriksi nousseen asemasta jazzhistoriaan.